tag:blogger.com,1999:blog-59512872011-04-22T00:43:21.486+03:00LastujaTapio Myllyniemi ja muut muistelevat. Lastuja voi lähettää Lauri Kiviniemelle laki10@gmail.comLauri Kivinieminoreply@blogger.comBlogger211100tag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1161884153939644152006-10-26T20:35:00.000+03:002006-10-26T20:35:53.953+03:00Luin Tapion muistelmia. Haluan tarkentaa muutamia niissä olleita virheitä,vaikkei asia sinänsä merkitse mitään! !. Sinervon Helvi ei ole ollut koskaan Mäntylässä piikana. Hän oli Koivuniemessä setänsä Mauri Koivuníemen luona tutustuessaan Viljamiin. Näin muistelin itse,olen asain myös tarkentanut Marketalta! 2. Tapio ei enää ollut Haukassa laisinkaan,kun Väinö Laine muutti Linnankylään ja perustiLauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1126543551507757112005-09-12T19:45:00.000+03:002005-09-12T19:45:51.513+03:00Kun vuosikymmenet kuljin peräpohjolassa. Lapissa sukulaiseni Rajajoosepin asuinsijoilla Inarin-Ivalon korkeudella, kuin myös norjan Finnmarkin läänissä, niin välietappini meno- ja paluumatkoilla oli Jyväskylän lähellä, Muurame. Vanhempamme serkku, Toivo Santakallio otti sukulaispojan aina avosylin vastaan. Hänen sanontansa toistuvasti oli, että hän ei sukulaisiaan tapa(a), kuin hautajaisissa ja Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1123758429635888202005-08-25T14:06:00.000+03:002005-08-25T13:46:29.263+03:00Juhlatilaisuuteen keväällä olitte todella panostaneet kovasti. Paljon olisi kerrottavaa, mutta järjestelyyn ei voi sekoilla ns. juontajan osaan. Tulee helposti tunnelma: ”juupas, eipäs” –tilanteesta. Olin varautunut siihen, että pääpaino luonnollisesti olisi esivanhemmille. Siksi olisin toivonut esiintuoda sen, mikä työpanos oli Taatalla ja Mummolla, viedä perhettään eteenpäin. Heillä oli todellaLauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1107610432827808142005-02-05T15:33:00.000+02:002005-02-05T15:33:52.826+02:00 -Asuin vuosina 1947-48 enoni Eino Kiviniemen luona. Sain kutsun Eino ja Maija Kiviniemen luokse asumaan, koska Haukkaluoman talo sijaitsee lähellä junarataa ja kun Pentti-poika –44 syntynyt, oli riski-iässä, niin valvonta oli tarpeen. Luonnollista että vanhemmat eivät jokapäiväisiltä töiltään estyneenä joka hetki pystyneet valvomaan lapsen liikkeitä.
-Linnankylän kansakoulussa kävin toisen Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1107539501860614672005-02-04T19:51:00.000+02:002005-02-04T19:51:41.860+02:00 -Vanhan Kiviniemen tuvassa oli oikealta tullen seinällä vasemmalla sivusta vedettävä sänky. Siinä Toivo-taata lepäili joutessaan, johon mahtui päivälläkin pitkin pituuttaan. Ellei makaillut, niin istui sängyn edessä olevalla keinutuolilla.
Taatan keinutuolissa istuessa, kiinnitin juuri huomiota hänen paljaisiin varpaankynsiin.
”On juuri pesty lattia ja nyt se sylkäisi nuuskasylkensä sinne Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1107454009136347992005-02-03T20:06:00.000+02:002005-02-03T20:06:49.136+02:00 -Martti Kiviniemi toimi uutisankkurina Etelä-Pohjanmaan sanomalehdille vuosia. Kun väenkokoontumia oli seudulla ja kun olin paikanpäällä, kysyi Aili äitini heti kotiin palattuani, että oliko Martti siellä.
Uutistoimittajien tapaan Martti oli heidän joukossaan ja kamera roikkui rintansa päällä, sekä tilaisuuden tullen ikuisti tapahtumia filmaten. Kysymyksessä olivat uutisointi Ilkka-lehteen, Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1107340626582300302005-02-02T13:36:00.000+02:002005-02-02T12:37:06.583+02:00-Silloin nuoruudessani valmistettiin rakennuksiin muuritiilet omatoimisesti savesta. Oli tietty saven ja hiekan sekoitus, jota ns. savikraanassa vaivattiin, kuten pullataikinaa. Oli pystyssä puusta rakennettu suuri hiulu, johon savet ja hiekat lapioitiin. Tätä hiulua pyöritettiin hevosella ympäri ajaen, joka oli kiinnitettynä n. kolmen metrin mittaiseen aisaan kakuleistaan, siis hevosen omista Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1106934071454822902005-01-28T19:40:00.000+02:002005-01-28T19:41:11.453+02:00-Isä-Väinö oli Parkanon kirkonkylässä tavannut Helvi ja Martti Kiviniemen. Juttu oli juontunut, että olisiko mahdollisesti suomuuraimia, eli lakkoja, siellä meidän takamailla. Isä oli sanonut, että löytyy jonkin verran ja lähdemme opastamaan, jos vain he innostuvat keräilemään.
Helvi ja Martti tulivatkin eräänä, kauniina syksyisenä kesäpäivänä pihaamme moottoripyörällä. Helvi kertoi, että heilläLauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1106834254629194462005-01-27T15:57:00.000+02:002005-01-27T15:57:34.630+02:00-Viisikymmentä luvun alussa, isä-Väinö hankki meille halkaisusirkkelin, 1. kenttäsirkkelin. Se oli malliltaan ns. oululainen, siis ilmeisesti sen valmistuspaikka oli Oulun kaupunki. Siihen aikaan ei saman ”kinkeripiirin” alueella vastaavanlaista ollut ja muistan vain lähimpänä olevan Lystin-mäessä, Parkanon kirkolla.
Isäni kanssa suoritimme sahauksia kyläkuntalaisille paljon, koska se oli sitäLauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1068617349542567682003-11-12T08:09:00.000+02:002003-11-12T08:09:14.580+02:00Sinä Lauri et ilmeisesti muista, ainakaan tarkalleen isoisäämme, Taata, Toivo Kiviniemeä. Hän oli kunnioitettu kyläseppä, joka takoi ja rakensi paljon hevosrekiä, yms. Tarjosin Taatalle kerran karamelleja, niin hän sanoi, että en syö. Kysyin että miksi ei, niin hän sanoi, että ne ovat hyviä syödä, mutta pahoja paskata.
Kysyin, että miksi Sinulla on pitkät varpaan kynnet, niin hän vastasiLauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1068557898951696232003-11-11T15:38:00.000+02:002003-11-11T15:38:23.403+02:00Minun Antti-veli kertoi, että äiti oli pyytänyt hänen hakemaan Tähti-hevosemme laitumelta, illan hämärtyessä. Kertoi, että oli hypännyt vähäisen pelto-ojan yli, hevosta taluttaessaan ja hojaantunut nurin. Kertoi menettäneensä tajunnan, koska ilmeisesti hevosen kavio sen verran ohimoon kopsahti. Heräsi, kun hevonen vierellään seisten, höplätti huulillaan hänen kasvojaan. Uskomatonta, miten ihmeen Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1068485602699314542003-11-10T19:33:00.000+02:002003-11-10T19:33:27.033+02:00Meidän isoisämme, Taata, Toivo Kiviniemi, omisti aikanaan tosi hyvän hevosen. Kun hän aikanaan lopettei ruumiillisen työn teon, luovutti hän hevosen minun kotini käyttöön. Tällä hevosella minäkin lapsuuteni ajelin. Sen hevosen kuormitukseen ilmeisesti rinnastin Kunnalliskodin talomiehen ajamia halkokuormia, jotka ei ilmeisesti olleet aivantosi työhevosen kuormitukseen verrattavia. Hevosen nimi Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1068097903704483572003-11-06T07:51:00.000+02:002003-11-06T07:51:47.463+02:00Siihen aikaan, ei öljy- eikä sähkölämmityksiä tunnettu. Parkanon Keskuskansakoulukin oli puulämmitteinen. Kunnan puolesta oli koululle puutoimitukset ja koulun takapihalla oli jatkuvasti koivuhalkopinot. Näitä paikalle hevosvetoisena ajoi Kunnalliskodin Talonmies, joka apureineen käytti siellä asuvia miesasukkeja, sellaisia minunmoisia, kuten Parkanossa sanottiin. Olihan asukeille samalla hyvää Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1068010766909600132003-11-05T07:39:00.000+02:002003-11-05T07:39:29.783+02:00Siihen aikaan, ei koulussa, kuin ei myöskään maalaistaloissa ollut, kuin puusee, jossa tarpeet suoritettiin. Olimme Kuirinlahden talossa koulukortteeria ja Kirsti usein halusi, että menisimme kotiisi käymään. Mielestäni teillä oli niin hienoa, mihin olin tottunut ja melkein sai minua kaksi kertaa pyytää, että mukaan lähdin.
Kerran taasen tulimme ja siellä istuessamme, kuiskasin Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1067926374602875152003-11-04T08:12:00.000+02:002003-11-04T08:12:57.566+02:00Yhteiskoulussa oli oppiaineena pojilla käsityö. Isäsi opetti sitä meille ja jännityksellä odotin, että miten oppilaat isääsi suhtautuvat, koska normaalissa koulunkäynnissä huomasin vallattomuutta. Harri Myllymäki-niminen kaveri Kurusta, alkoi elehtiä opintotilaisuudessa ja isäsi sotilaallisella äänellä komensi hänet ikkunaa tuiottamaan, seisten. Se oli yksioikoista, mainiten vain, että Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1067838538641959802003-11-03T07:48:00.000+02:002003-11-03T07:49:00.863+02:00Isäni ja äitini kanssa kävimme vanhempiesi luona Kihniöllä, kun he olivat siellä opettajina. Hevosella matkan teimme. Se oli sitä aikaa, kun Keihäsen veljekset tappoivat siellä miehiä ja muistan, kun isä kyseli, että mitenkä he uskaltavat tehtäviään siellä hoitaa. Se oli sitä puukkojunkkari aikaa. Minullakin oli olo, kuin kalmistossa olisin kävellyt, kun ulos menin. Säikyin vanhempien puheita.
Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1067761964329619532003-11-02T10:32:00.000+02:002003-11-02T10:33:47.703+02:00 Västanfjärdissä 14 12 01
L A U R I L L E
Isäsi oli nuorempana kova harrastamaan liikuntaa ja äiti kertoi hänen osallistumisistaan opettajaseminaarin aikana hiihtokilpailuihin. Muistan, kun hän tuli pimeänä talviyönä meille suksilla Kuivaskylään, paita märkänä. Äitini ripusteli hänen vaatteensa takanloimuun ja katseli isän paitoja yöksi päälle.Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1067676967575562192003-11-01T10:56:00.000+02:002003-11-01T10:56:10.010+02:00Kun koulumme aloitimme, elivät Kuirinlahdessa vielä Parkanon Paroonin tyttäret, joka talo oli heidän asuintalonsa. Tämä talo oli vanha, ns. maalaistalo, jossa toisessa päässä asuivat Kuirinlahdet ja toisessa Paroonin sisarukset (vanhat piiat) Etta ja Nooni.
Nämä sisarukset olivat hyvin ystävällisiä, mutta meille opetettiin talon taholta, että kannattaa liikkua mahdollisimman Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1067590289331514182003-10-31T10:51:00.000+02:002003-10-31T10:51:31.540+02:00Kirstin kanssa olimme koulukortteeria Kuirinlahdessa, joka talo sijaitsee Kunnalliskodin tien varressa. Siksi hyvin tarkkaan muistan, kun Kunnalliskodin talonmies hevosella ajoi metrisiä halkoja Keskuskansakoululle. Muistanet, minkälaiset olivat siihen aikaan hevosen vetämät parireet. Niihin oli pitkittäin yleensä kuljetuksissa pinottuna neljä kasaa, joissa jokaisessa oli kuutio metrisiä halkoja.Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-106632173526807942003-10-30T14:25:00.000+02:002003-10-30T14:25:16.450+02:00Västanfjärdissä ma 27 10 2003
Laurille
Menin kirkkoon sunnuntaina totuttuun tapaan. Eteeni istuutui hoikka neitonen, jolla oli pitkä hame yllään. Kun kirkonmenon kestäessä noustiin seisomaan ja kun edessäni seisomaan nousi myös neitokainen, havaitsin hänen hameensa jääneen pyllynkoroon. Harmittelin hänen puolestaan, mutta mitä tehdä? Tempaisin lopulta hameesta ja sain sen vapautumaan.
Lauri Kivinieminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5951287.post-1067452732422622782003-10-29T20:38:00.000+02:002003-10-29T20:38:53.753+02:00Salossa, pe 24 10 2003
Laurille (Lauri Kiviniemi laki@meitsi.net)
Kirjoittelen Sinulle kaikenlaista. Toimintoni ovat kuitenkin johdonmukaiset, että en mitään satuja tule, enkä halua riimitellä, vaan kaiken toteutan muistini ja totuuteni mukaisesti.
Sinä voit käyttää kirjoituksiani, johdantoihin uuteen ajatteluun, tai vanhan virittelyyn. Sillä ei ole väliä, vaikka nettiin töksäytät. Kuten Lauri Kivinieminoreply@blogger.com